Kysyimme rahapelaamisen historiaan perehtyneeltä tutkijatohtori Riitta Matilaiselta, miten nykyiseen hajasijoitteluun on Suomessa päädytty, miten pelikoneiden määrä on vuosien saatossa muuttunut ja millä perusteella ja kenen päätöksestä pelit tiettyihin paikkoihin sijoitellaan.
Jos pelikoneet poistettaisiin, olisiko nykyistä järjestelmää edelleen perusteltua pitää yllä? Entä kanavoivatko pelikoneet ulkomaille suuntautuvaa pelaamista kotimaiseen? Me kysyimme, emeritusprofessori Sulkunen vastasi!
Tässä haastattelussa tutkijatohtori Michael Egerer Helsingin yliopistosta vastaa kysymyksiimme väestön suhtautumisesta nykyiseen hajasijoitteluun sekä siihen, mitä nykyisen sijoittelun kannattajista tutkimustiedon valossa tiedetään.
Tutkija Maria Heiskanen valaisee Helsingin Peliklinikalla tehtyjä havaintoja niin pelipisteillä kuin netissä tapahtuvasta raha-automaattipelaamisesta.
Lähikaupan aulassa seisoo pieni ryhmä eläkeläisiä. Muovipussit makaavat jalkojen juuressa. Pussien läpi näkyy maitoa, leipää ja kanasuikaleita. Kanasuikaleissa on oranssi tarra…
Yhtenä iltana läksin hakemaan röökiä Ärrältä. Ajoin auton parkkiin ja siinä se istui köytettynä Ärrän seinään, pieni vaalea koira. Nousin autosta…
Ensimmäiset muistot rahapeliautomaateista minulle on kertyneet noin 10-vuotiaana. Silloin pelailin automaatteja harvakseltaan, eikä minulta reilun metrin hukkapätkältä kyselty ikää. Rahapeliautomaattien ikäraja…
On varhainen aamu. Herään varhain, että kerkeän käydä työpaikan viereisellä huoltoasemalla ostamassa tupakkaa. Sitä tuntuu kuluvan paljon, koska joudun ostamaan lisää…