Asiantuntijahaastattelu: tutkijatohtori, VTT Riitta Matilainen, Helsingin yliopisto

Asiantuntijahaastattelut, Kaikki

1. Miksi rahapelikoneita on sijoitettu Suomessa kaikkialle? Mistä tämä kehitys juontaa juurensa? 

Rahapeliautomaattien laaja hajasijoittelu arkisiin ympäristöihin (kaupat, huoltoasemat yms.) on suomalaisen rahapelikulttuurin ehkä eriskummallisin yksittäinen piirre kansainvälisesti vertailtuna.

Osa tätä eriskummallisuutta on myös rahapelikoneiden löysä ikäraja ja ikärajojen valvonta: 1970-luvulla ikärajaa laskettiin 15 vuoteen ja vasta vuonna 2011 myös rahapeliautomaatteja alkoi koskea 18 vuoden ikäraja. Tutkimusten mukaan ikärajan noudattamista ei kuitenkaan pystytä kunnolla valvomaan. 

Rahapeliautomaattien laaja hajasijoittelu arkisiin ympäristöihin on suomalaisen rahapelikulttuurin ehkä eriskummallisin yksittäinen piirre.

Yksityisten yrittäjien ylläpitämiä raha-automaatteja ilmestyi suomalaisiin kaupunkeihin 1920-luvulta lähtien. Raha-automaattiyhdistys eli RAY sai yksinoikeuden niiden pitoon perustamisvuonnaan 1938.

Raha-automaatit olivat aluksi pajatsoja. Niiden sijoittelua rajoitettiin siten, että automaatit olivat vuoteen 1946 asti sallittuja vain ensimmäisen luokan eli ”paremman väen” ravintoloissa ja hotelleissa, jotta vähävaraiset ja lapset olisivat suojassa niiltä. Samalla tämä linjaus tarkoitti sitä, että maaseudun ihmiset (joita tuohon aikaan oli vielä ylivoimainen enemmistö suomalaisista) eivät kotikonnuillaan juurikaan pajatsoa päässeet pelailemaan.  Vuonna 1946 sallittiin peliautomaattien sijoittaminen kaikkiin ravitsemusliikkeisiin, jolloin myös maaseudulla koitti pajatsoaika.

Rahapeliautomaattipelaaminen alkoi laajentua erityisesti 1970-luvulta lähtien, kun kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi rahapeliautomaatteja sijoitettiin kauppoihin, huoltoasemille, kioskeille, isoihin työmaaruokaloihin ja jopa sairaalan kanttiineihin.

1970-luvulla pajatsojen lisäksi RAY toi markkinoille hedelmäkoneet (silloiset valssikoneet). 1980-luvulta lähtien RAY alkoi itse valmistaa omia rahapeliautomaattejaan. Vuodesta 2017 lähtien Veikkaus on vastannut myös rahapeliautomaattitoiminnasta. 

Rahapeliautomaattipelaaminen alkoi laajentua 1970-luvulta lähtien, kun kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi automaatteja sijoitettiin kauppoihin, huoltoasemille, kioskeille, työmaaruokaloihin ja jopa sairaalan kanttiineihin.

Tutkijatohtori Riitta Matilainen

Hajasijoittelu tuottaa hyvin. Tuottojen kääntöpuolena on ollut ongelmapelaamisen lisääntyminen nopearytmisten, teknologisesti edistyksellisten ja osittain koukuttavienkin uusien raha-automaattien myötä. Juuri rahapeliautomaatit ovat aiheuttaneet eniten peliongelmia suomalaisille. 

2. Miten rahapeliautomaattien määrä on muuttunut vuosien saatossa? 

Vuoden 2018 alussa pelipisteisiin oli sijoitettuna yhteensä noin 18 500 raha-automaattia, pelisaleihin noin 2 580 raha-automaattia ja toistaiseksi ainoaan, Helsingissä sijaitsevaan pelikasinoon noin 300 raha-automaattia. Yhteensä automaatteja oli siis noin 21 380 kappaletta. (Katso tarkemmin nykytilanteesta hallituksen esityksestä)

Tilastoista näkyy, että vuosien saatossa rahapeliautomaattien määrä on kasvanut. Lisäksi on kehitetty niin kutsuttuja monipeliautomaatteja eli sellaisia automaatteja, joilla voi pelata monia eri pelejä. Kuvaavaa kehitykselle on, että pajatsot poistettiin taloudellisesti kannattamattomina pelivalikoimasta vuonna 2015.  

3. Kuka pelikoneiden määrästä ja sijoittelusta päättää ja miksi ja kenen aloitteesta määrää on kasvatettu? 

Valtioneuvoston asetuksessa (1414/2016) säädetään raha-automaattien sallituista enimmäismääristä. Veikkaus voi itse päättää raha-automaattien määristä, kunhan se ottaa huomioon asetuksessa säädetyt rajoitteet.

Pelipisteissä eli esimerkiksi kaupoissa ja huoltoasemilla yleisön käytettävinä saa olla yhteensä enintään 18 600 raha-automaattia ja erityisautomaattia ja erityisissä pelisaleissa (Pelaamot & Feel Vegasit) saa olla enintään 3 900 raha- ja erityisautomaattia. Erityisiä pelisaleja saa olla enintään 120 kappaletta – nyt saleja on noin 90.

Säädöksissä painotetaan, että automaatit täytyy sijoittaa valvottuun tilaan. Niitä ei saa sijoittaa tilaan, jossa niiden käyttäminen voi vaarantaa turvallisuutta tai aiheuttaa järjestyshäiriöitä. 

Veikkaus tekee rahapeliautomaattien sijoittelupäätökset ja rahapeliautomaatit sijoitetaan sinne missä ne tuottavat parhaiten. THL:n tutkimuksen mukaan tuottoisimmat sijoituspaikat ovat sellaisia, joissa on paljon työttömyyttä, vähän korkeakoulutettuja ja joissa tulotaso on matala.

Rahapeliautomaattien sijoittelusta Veikkaus maksaa kaupoille ja kioskeille sijoituspaikkamaksua. Vuonna 2018 myyntipalkkioina ja sijoituspaikkamaksuina maksettiin yli 158 miljoonaa euroa. (kts. Veikkauksen vuosiraportti 2018)

Veikkaus tekee rahapeliautomaattien sijoittelupäätökset ja rahapeliautomaatit sijoitetaan sinne missä ne tuottavat parhaiten. Suomessa ei tehdä lainkaan rahapeliautomaattien sijoittelun suhteen arviota esimerkiksi siitä, millaisille alueille ja kuinka tiheästi automaatit sijoitellaan tai millaisia haittavaikutuksia niillä voi alueella olla.

Terveyden ja hyvinvoinnin vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan tuottoisimmat sijoituspaikat ovat sellaisia, joissa on paljon työttömyyttä, vähän korkeakoulutettuja ja joissa tulotaso on matala. (lue lisää THL:n blogista)

Lue lisää aiheesta: