UKK

Miksi rahapelikoneet tulisi poistaa julkisista tiloista?
Lue usein kysytyt kysymykset ja vastaukset.

Jos et löydä vastausta kysymykseesi tai kaipaat meiltä tarkennuksia, ole yhteydessä: pelikoneetkaupoista@gmail.com Vastaamme mielellämme! Osallistu keskusteluun myös somessa #pelikoneetkaupoista

Onko kansalaisaloitteen tarkoituksena purkaa Suomen monopolijärjestelmä?

Ei ole. Kansalaisaloitteen tarkoitus on ehkäistä rahapelihaittoja poistamalla rahapeliautomaatit kaupoista, kioskeista, huoltoasemilta, ravintoloista sekä muista julkisista tiloista.

Miksi rahapeliautomaatit tulisi poistaa kaupoista ja muista julkisista tiloista?

Rahapeliautomaatit ovat pelituotteita, joihin liittyy erityisen suuri rahapelihaittojen ja rahapeliriippuvuuden vaara. Enemmistössä maailman valtioista rahapelikoneet onkin sijoitettu erityistiloihin kuten kasinoille. Suomen malli, jossa noin 18 500 rahapeliautomaattia on ripoteltu marketteihin ja muihin julkisiin tiloihin, hakee maailmalla vertaistaan. Ei ole oikein, että ihmiset vauvasta vaariin altistetaan tahtomattaan päivittäin haitallisille rahapelikoneille kasvattamalla suomalaisista tarkoitushakuisesti rahapelimyönteistä ”pelikansaa”, mikä pahimmillaan johtaa yksilöiden sairastumiseen, pikavippikierteeseen ja jopa itsemurhiin.

Valtaosa rahapelien kulutuksesta tulee viikoittain pelaavilta ja ongelmapelaajilta. Merkittävä osa rahapelikulutuksesta tulee ihmisiltä, joiden sosioekonominen asema on heikko – vähävaraisilta, terveysongelmista kärsiviltä ja runsaasti päihteitä käyttäviltä. (1). Rahan kerääminen huono-osaisilta on eettisesti kyseenalaista ja lisää heidän ongelmiaan. Vain noin 2,2 % rahapelaajista tuottaa 50 % Veikkauksen koko tuotosta (3).

Julkisiin tiloihin sijoitetuilla rahapeliautomaateilla pääsevät helposti pelaamaan myös alaikäiset. Vuonna 2017 Helsingissä 88 % nuorista pääsi pelaamaan niitä ilman ikävalvontaa (2).

Rahapeliautomaattien sijoittelu kauppoihin ei ole normaalia, vaikka suomalaisia on vuosikymmeniä koulittu niin uskomaan. Erityisen haavoittuvaisia ovat lapset. Mallioppimisen kautta heitä kasvatetaan myönteiseen rahapelikulttuuriin. Ei kasvateta kauppamatkoilla enää yhtään lasta ja nuorta raha-automaattipelaajaksi!

Lähteet:

Millaisia ongelmia raha-automaattipelaaminen voi tuottaa?

Rahapeliautomaatit luokitellaan niin sanottuihin punaisiin, suuren haittavaaran peleihin. Rahapelihaitat ovat terveyteen, talouteen, tunne-elämään, ihmissuhteisiin, työhön, opiskeluun ja jopa lasten laiminlyöntiin, rikollisuuteen ja itsemurhiin liittyviä haittoja. Pelaajan lisäksi niistä kärsivät myös rahapelaajan läheiset. Rahapeliriippuvuus on pakonomaista käyttäytymistä, jolla on paljon yhtäläisyyksiä aineellisten riippuvuuksien, kuten alkoholi- ja huumeriippuvuuden kanssa.

Rahapeliautomaatit ovat ongelma vain pienelle osalle ihmisiä. Miksi haluatte holhota ja viedä ilon ja jännityksen kaikilta pelaajilta pienen porukan takia?

Rahapeliongelmat eivät ole vain pienen väestöryhmän ongelma. Väestötutkimusten mukaan Suomessa lasketaan olevan 124 000 rahapeliongelmaista. Kun mukaan lasketaan myös pelaajien läheiset, rahapelihaitoista kärsii noin 900 000 suomalaista (3, 4).

Ympäristö vaikuttaa yksilöihin. Rahapelikoneiden laaja tarjonta lisää kysyntää. Olisiko Suomessa tällä hetkellä 900 000 rahapelihaitoista kärsivää, jos rahapelikoneita ei olisi kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa ollut? Ei olisi. Lukumäärä olisi pienempi.

Kukaan ei voi etukäteen tietää, kehittyykö itselle rahapeliongelma vai ei. On monia, joille rahapelikoneille pelaamisesta ei synny haittoja. Osalle taas syntyy erittäin vakavia ongelmia ja osalle tältä väliltä.

Entä tuoko kauppamatkalla rahapelikoneilla pelaaminen pitkällä tähtäimellä iloa? Olisiko jännitystäkin mahdollista hakea muilla keinoin?

Vuoden 2016 rahapelikyselyn mukaan yli 50 % rahapelaajista ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa (5). Pitkässä juoksussa rahapeliautomaateilla pelaava ei kuitenkaan koskaan ole voittaja vaan aina häviäjä.

Lähteet:

Jos rahapeliautomaatit poistetaan kaupoista ja muista julkisista tiloista, eikö rahapelaaminen vain siirry nettiin tai pelisaleihin?

Internet on jo nyt kilpaileva elementti rahapelimarkkinoilla. Vuoden 2016 rahapelikyselyn mukaan 38 % oli pelannut myös netissä. 14 % oli pelannut ainoastaan netissä (5). Jotkut pelaajat saattavat siirtyä pelisaleihin tai nettiin, jotkut eivät. Esimerkiksi moni rahapelikoneita marketeissa pelaava ikäihminen ei edes käytä nettiä.

Rahapeliautomaattien runsas sijoittelu arkiympäristöihin houkuttelee arkiseen ja spontaaniin pelaamiseen, vaikkei alun perin ollut suunnitellutkaan pelaavansa. Jos pelikoneet katoaisivat kaupoista, tämä spontaani, arkinen tapa pelata katoaisi.

Monen rahapeliongelmaisen pelitaival on saanut alkunsa nimenomaan kauppojen rahapelikoneilta. On nähty jo lapsena muiden pelaavan ja myöhemmin siirrytty itse pelaamaan. Rahapeliongelmaiselle jo pelkkä pelikoneen näkeminen laukaisee voimakkaan pakon pelata. Pelikoneiden poisto julkisista tiloista auttaisi useampaa nyt rahapeliongelmista kärsivää. Osa nykyisistä rahapeliongelmaisista saattaisi toki pelikoneiden poiston myötä siirtyä pelisaleihin tai nettipelaamiseen. Ongelmapelaaja voi kuitenkin asettaa nettikasinoilla ja Veikkauksen sivuilla toistaiseksi voimassa olevan pelikiellon tai hankkia sovelluksen, joka estää pääsyn rahapelisivustoille.

Kauppojen tehtävä ei ole peliluolina toimiminen, rahan riistäminen vähäosaisilta ja rahapeliongelmaisilta eikä lapsien kasvattaminen rahapelimyönteisiksi. Lisäksi raha, jonka kaupan asiakas nyt laittaa pelikoneeseen, saattaisi hyvinkin päätyä kauppiaalle ostettuna hyödykkeenä.

Lähteet:

Arpajaislain uudistuksen myötä kauppojen rahapeliautomaatille on tulossa pakollinen tunnistautuminen vuonna 2022. Eikö se ole riittävä toimenpide ehkäisemään ja vähentämään pelihaittoja?

Lakiuudistuksen jälkeen rahapelikoneet olisivat edelleen kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa houkuttelemassa meitä ja tulevia sukupolvia pelaamaan.

Me kansalaiset emme edelleenkään saisi valita, haluammeko altistua rahapelikoneille. Ympäristön vaikutus rahapelaamiselle on suuri. Miksi haluaisimme altistaa enää yhtäkään lasta ja nuorta suuren riippuvuusriskin omaavalle rahapelituotteelle? Miksi haluaisimme kauppamatkoilla kasvattaa enää yhtään uutta rahapeliongelmaista? 15 % suomalaisista rahapelaa riskirajalla jo nyt (3).

Ei pidetä normaalina sitä, mikä ei missään muussakaan maassa ole normaalia. Rahapelikoneiden paikka on erillinen, hyvin valvottu pelisali. Rahapelimyönteisen kulttuurin on aika muuttua terveemmäksi.

Lähteet:

Jos pelikoneet poistetaan kaupoista, pienenevätkö rahapelituotot, jotka jaetaan edunsaajille ”yhteiseen hyvään”?

Kysymys on absurdi, sillä EU-oikeuden mukaan Suomen rahapelimonopolin oikeuttamisperuste ei voi olla tuottojen käyttäminen yleishyödylliseen toimintaan. Veikkauksen tuottojen ohjaaminen kolmannelle sektorille voi olla ainoastaan rahapelimonopolin suotuisa liitännäisseuraus. Se ei voi olla sen päätarkoitus. Rahapelimonopolin oikeuttamisperusteinen tehtävä on harjoittaa rahapelitoimintaa niin, että se ehkäisee ja vähentää pelihaittoja. Veikkauksen monopolin olemassaolon oikeutus perustuu tähän ehtoon. Veikkauksen rahapelituottojen kuuluisikin siis pienetä. Silloin Veikkaus olisi onnistunut tehtävässään (7.) Mahdollisimman suuren tuoton tahkoaminen on lainvastaista ja ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Suomeen on vuosikymmenien saatossa poliittisten päättäjien ja Veikkauksen siunauksella päässyt syntymään vinoutunut kolmannen sektorin rahoitusmalli, jossa vähävaraiset rahapelaamalla rahoittavat liikuntaa, kulttuuria, tiedettä ja sote-sektoria. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin saavuttanut lakipisteensä. Yleishyödyllisten yhteisöjen on korkea aika alkaa etsimään muita, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä rahoitusratkaisuja. Mikä on ”yhteinen hyvä”, joka perustuu vääristelyyn sekä heikko-osaisten ja rahapeliongelmaisten ihmisten riistoon?

Aitoa yhteistä hyvä voisi myös olla se, että suurempi osa rahapelituotoista ohjattaisiin suoraan valtion budjettiin ja sieltä edelleen tärkeisiin kohteisiin, kuten viime aikoina tapetilla olleisiin vanhusten hoitoon ja lasten päivähoitoon.

Myös veikkausvaroilla elävien järjestöjen toiminta sekä niiden poliittisen kytkökset olisi selvitettävä sekä rönsyt ja väliportaat kitkettävä. Selvityksen jälkeen tuettaviakin olisi vähemmän.

Yhteiskunta säästäisi rutkasti rahaa myös siinä, että ainakaan kauppamatkat eivät synnyttäisi ihmisille rahapeliongelmaa. Nyt 900 000 pelihaitoista kärsivää kuormittaa velkaneuvontaa sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Se kaikki maksaa.

Lähteet:

Eikö rahapelikoneita pelaa vain pieni marginaaliryhmä, jolla muutenkin on elämänhallinnassa monenlaisia ongelmia?

Kyllä, monella ongelmallisesti rahapelaavalla on samanaikaisesti myös muita ongelmia, työttömyyttä, mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, pitkäaikaissairauksia, yksinäisyyttä ja vaikeuksia talouden hallinnassa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivenä pidetään heikompiosaisten auttamista. Marketeissa pelaaminen moninkertaistaa jo valmiiksi osattomuudesta kärsivien osattomuutta. Näin ei luonnollisestikaan pitäisi olla.

Suomessa lasketaan olevan rahapeliongelmaisia 3,3, % väestöstä (1). Kuten professori Sulkunen (6) kuitenkin toteaa, meidän ei tulisi takertua tuohon lukuun. Se edustaa väestöä, joka tällä hetkellä pelaa ongelmatasolla. Siinä eivät ole mukana ne, jotka ovat päässeet eroon ongelmasta, mutta joilla rahan menetys ja pikavippivelat painavat niskassa vielä kymmeniä vuosia. Se taas ei voi olla vaikuttamatta yksilön sosiaalisiin suhteisiin, terveyteen ja virikemahdollisuuksiin. Kyse ei siis ole vain pienestä marginaaliryhmästä.

Lähteet:

Miten käy pienille elintarvikekaupoille, kioskeille ja huoltoasemille, jos niistä poistetaan rahapelikoneet? Harva-asutusalueilla ihmiset eivät pääse pelaamaan ja elinkeinonharjoittajien tulot pienenevät, kun Veikkauksen heille maksamat myyntipalkkiot pienenevät.

Voiko olla tärkeämpää säilyttää rahapelipiste kuin koulu, posti tai pankki, jotka ovat jo pienimmiltä paikkakunnilta kadonneet? Ihmiset pääsevät edelleen pelaamaan rahapelejä pelisaleihin ja nettiin.

Veikkaus maksaa kauppiaille myyntipalkkioita rahapelikoneiden tuotosta. Rahapelaajien tehtävä ei voi olla yritysten tukeminen. Jos elinkeinonharjoittajan pääliiketoiminta perustuu Veikkauksen rahapeliautomaateista maksamiin myyntipalkkioihin, kyseessä on silloin rahapelituotteiden myyntipaikka, joka sivutuotteena myy muita hyödykkeitä. Kaupan tehtävä on myydä elintarvikkeita ja suuren riippuvuusriskin omaavien rahapelituotteiden myyntipaikan tulee olla erityistiloissa.

Minulla ei ole rahapeliongelmaa, enkä tunne ketään, jolla olisi. Miksi minun tulisi siis kannattaa tätä kansalaisaloitetta?

Allekirjoittamalla olet muuttamassa suomalaista rahapelikulttuuria aidosti vastuullisemmaksi vaikuttamalla siihen, etteivät rahapeliongelmat pääsisi vastaisuudessakaan pilaamaan sinun, läheistesi, kanssaihmistesi sekä tulevien sukupolvien elämää.

Mistä saan tietoa tai apua rahapeliongelmaan?

Rahapeliongelmaan on tarjolla monipuolista apua. Älä jätä ongelmaa kytemään, vaan hae rohkeasti tietoa ja apua. Tämän kampanjan taustalla on joukko Pelirajat’on-toiminnassa mukana olevia ihmisiä. Pelirajaton.fi-sivuilta löydät tietoa rahapeliongelmasta sekä listan erilaisista apuvaihtoehdoista niin pelaajille kuin pelaajien läheisille.