—
Miten väestössä suhtaudutaan tutkimustiedon valossa rahapeliautomaattien hajasijoitteluun? Entä ketkä nykyistä sijoittelua erityisesti kannattavat? Lue alta, mitä Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus CEACG:ssa työskentelevä yliopistotutkija Michael Egerer näihin kysymyksiin vastasi.
1. Miten väestössä suhtaudutaan raha-automaattien nykyiseen hajasijoitteluun tutkimustiedon valossa? Entä muiden rahapelien saatavuuteen ja sijoitteluun?
THL:n viimeisimmässä väestötutkimuksessa vuodelta 2015 (Raisamo & Salonen) vastaajilta tiedusteltiin, kannattavatko he ehdotusta, että rahapeliautomaatit sijoitettaisiin erillisiin pelisaleihin. Mielipiteet asian suhteen jakaantuivat tuossa tutkimuksessa melko lailla tasan: 37 % suomalaisista kannatti ehdotusta, 35 % vastusti tätä ja muut vastaajat eivät muodostaneet asiasta mielipidettä kumpaankaan suuntaan. (Toim. Huom. Lue aiheesta tarkemmin THL:n tutkimuksen sivulta 48)
Tutkimuksemme osoitti, että suomalaiset suhtautuvat kriittisesti raha-automaattien hajasijoittelumalliin. Muiden rahapelien nykyinen sijoittelu ei kohdannut samanlaista kritiikkiä.
Julkaisimme viime vuoden lopussa haastattelututkimuksen rahapelipoliittisista mielipiteistä. Tutkimukseemme osallistui 88 eri taustaista ihmistä (mm. ei pelaavia, satunnaispelaajia ja kokeneita pelaajia), joiden rahapelipoliittisia näkemyksiä selvitimme 19 ryhmähaastattelun avulla.
Meidän tutkimuksemme osoitti, että suomalaiset suhtautuvat kriittisesti raha-automaattien hajasijoittelumalliin. Muiden rahapelien nykyinen sijoittelu ei kohdannut samanlaista kritiikkiä, vaikka myös lottojen ja muiden rahapelien näkyvyys kaupoissa herätti huolia.
Haastateltavamme olivat siis huomattavasti kriittisempiä kuin THL:n väestötutkimuksessa. Eroa selittänee aineiston keruumenetelmä: tämän tyyppisellä tavalla ihmiset viettävät pidemmän ajan kysymyksen äärellä ja keskustelevat näkemyksistään, kun taas kyselytutkimuksessa vastaus valitaan nopeammin, valmiista vastausvaihtoehdoista. Saattaa myös olla, että asenteet ovat viimeisen kolmen vuoden osalta väestössä muuttuneet, sillä viime vuosina mediassa on keskusteltu laajasti rahapeleistä ja nykyisestä automaattien hajasijoittelusta. (toim. huom. katso tarkemmin tutkimuksesta, s. 71)
2. Onko tutkimustietoa olemassa, ketkä erityisesti nykyistä raha-automaattien sijoittelutapaa kannattavat?
THL:n viimeisimmän väestötutkimuksen (Salonen & Raisamo 2015) mukaan miehet kannattavat nykyistä sijoittelutapaa enemmän kuin naiset. 50-74 vuotiaat kannattavat rahapeliautomaattien sijoittelua erillisiin pelisaleihin enemmän kuin nuoremmat ikäryhmät.
Oma haastattelututkimuksemme (Egerer et al. 2018) taas viittaa siihen, että satunnaispelaajat suhtautuvat hajasijoitteluun vähemmän kriittisesti kuin kokeneemmat rahapelaajat – tämä tulos pitää kuitenkin tulkita varovaisesti ottaen huomioon tutkimusmenetelmän rajoitukset (Lue tarkemmin tutkimuksesta, s. 27-28 ja 71).
Lähteet:
Salonen & Raisamo (2015): Suomalaisten rahapelaaminen 2015 – Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla
Egerer et all (2018): RAHAPELITARJONNAN TEHTÄVÄ JA JULKISUUSKUVA SUOMESSA – Haastattelututkimus rahapelipoliittisista mielipiteistä