Hyppää sisältöön

Asiantuntijahaastattelu: erikoistutkija, YTT Jani Selin, THL

Asiantuntijahaastattelut, Kaikki

Kuinka erityislaatuinen suomalainen hajasijoittelumalli on maailman mittakaavassa? Entä onko rahapelijärjestelmämme ylivertainen ongelmien ehkäisyssä? Lue, mitä THL:n erikoistutkija, YTT Jani Selin meille vastasi ja mitä muuta hän vielä rahapeliautomaattien sijoittelusta meille kertoi.

Ulkomailla pelikoneita ei tunnu näkevän juuri missään. Kuinka erityislaatuinen suomalainen pelikoneiden hajasijoittelumalli on?

Suomen hajasijoittelumalli mahdollistaa luultavasti suuremman rahapeliautomaattien saavutettavuuden ja saatavuuden kuin missään muussa Euroopan maassa.

Maailmassa on kuitenkin maita, joissa rahapeliautomaatteja on väestöön suhteutettuna enemmän kuin Suomessa (1.). On myös maita, kuten Norja, joissa automaattien sijoituspaikkoina ovat Suomen tapaan lukuisat eri paikat: bingohallit, kioskit, huoltoasemat, ravintolat ja kahvilat.

Suomen hajasijoittelumalli mahdollistaa luultavasti suuremman rahapeliautomaattien saavutettavuuden ja saatavuuden kuin missään muussa Euroopan maassa.

Automaattien määrä väestöön suhteutettuna on kuitenkin Norjassa huomattavasti matalampi kuin Suomessa. Siellä automaatteja on noin 4000, kun Suomessa hajasijoitettuna on noin 18 500 automaattia ja pelisaleista löytyy näiden päälle vielä 2500 automaattia.

Usein puhutaan, että nykyinen yksinoikeuteen perustuva rahapelijärjestelmämme on paras tapa ehkäistä rahapelaamisen ongelmia. Onko tutkimushavaintojen tai muun tiedon valossa todella näin?

”Järjestelmiä vertailevaa tutkimusta ei juuri ole. Itse järjestelmä ei ole mielestäni haittojen ehkäisemisen kannalta määräävin tekijä. Tärkeämpää on nähdäkseni rahapelihaittoihin määrätietoisesti ja systemaattisesti puuttumaan pyrkivä politiikka, jossa hyödynnetään parhaaseen tutkimustietoon perustuvia toimenpiteitä.”

Mitä muuta haluaisit kertoa suomalaisesta raha-automaattien hajasijoittelusta?

Rahapeliautomaatteja on Suomessa suhteellisesti eniten sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla (1. & 2.) Tiedetään myös, että rahapelaaminen on hyvin keskittynyttä: pienituloiset kuluttavat huomattavasti suuremman osan tuloistaan rahapeleihin. Rahapelaaminen on siten Suomessa verotuksellisesti regressiivistä. Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena tilanteena.

Rahapelaaminen on hyvin keskittynyttä: pienituloiset kuluttavat huomattavasti suuremman osan tuloistaan rahapeleihin.

Rahapelikulutuksen ja rahapeliautomaattien saatavuuden keskittyminen on omiaan vaikeuttamaan jo muutenkin heikommassa asemassa olevien suomalaisten elämäntilannetta.