—
13-vuotiaana minulla oli ensimmäinen kesätyö. Työtä oli kahden viikon ajan ja palkaksi siitä sai 1300 markkaa. Palkka oli tilillä perjantaina, kun lähdin pyöräilemään viimeisen työpäivä jälkeen kotiin. Kotona muutamaa tuntia myöhemmin tilillä oli enää 300 markkaa.
Kotimatka ei ollut paria kilometriä pidempi. Silti siihen kului kolme tuntia ja 1000 markkaa. Kotimatkalla oli pankkiautomaatti ja huoltoasema, huoltoasemalla viisilinjainen potti. Satanen oli iso raha, siinä oli Sibeliuksen kuva. 100 markkaa kerrallaan, minä poljin pankkiautomaatin ja huoltamon väliä. 100 markkaa kerrallaan, minä vaihdoin setelin kolikoiksi ja työnsin ne pottiin. Ei siinä varsinaisesti ollut mitään uutta. Jo vuosia minä olin tottunut häviämään viikkorahani siihen pottiin.
Olin minä joskus voittanut, muistan vieläkin miten kolikot olivat kuumia kun ne kolisivat potin laariin. Vähänpä ne ehtivät käsiäni lämmittämään ennen kuin olivat jo hävinneet sinne mistä olivat tulleetkiin. ”No meni kansanterveydelle”, oltiin silloin naurettu kavereiden kanssa. 13-vuotiaana ensimmäinen palkka melkein kokonaan hävittynä ei naurattanut. Silloin itketti. Vanhemmat tiesivät että minä olin ollut töissä ja saanut palkkaa, he luulivat että nyt minulla olisi omaa rahaa, jolla harrastaa ja nauttia kesästä. Minä en voinut kertoa totuutta. Sinä kesänä minä opin valehtelemaan suunnitelmallisesti. Sinä kesänä minä opin pitämään kulissia yllä. Sitä valehtelua ja kulissin ylläpitämistä kesti melkein 18 vuotta ennen kuin minä viimein hain apua rahapeliriippuvuuteeni. Ja lakkasin valehtelemasta.
Minä en voinut kertoa totuutta. Sinä kesänä minä opin valehtelemaan suunnitelmallisesti. Sinä kesänä minä opin pitämään kulissia yllä.
Silloin kun minä olin yhdeksän, kymmenen, yksitoista, kaksitoista tai kolmetoista, oli raha-automaattipeleihin viidentoistavuoden ikäraja. Harmi ettei sitä valvottu. Nykyään automaatteihin on kahdeksantoistavuoden ikäraja. Harmi, että valvonta ei toimi läheskään niin kuin sen pitäisi. Harmi, että raha-automaattipelit ovat jokaisessa kaupassa, kioskissa ja huoltamolla lasten ihasteltavina. Harmi, että rahapelaamisen mainokset täyttävät katukuvan ja mediat. Harmi, että yli 100 000 suomalaista valehtelee ja pitää kulissia yllä, siksi että ovat sairastuneet riippuvuuteen. Rahapeliriippuvuuteen.
Teksti: Joni